Ilkka Remes - Ikiyö

Moi kaikki! Pienien teknisten ongelmien jälkeen sain Bloggerin toimimaan näin valitettavasti ja traagisesti päivän myöhässä :,( Päätin lukea Remeksen Ilkan kirjan ikiyö koska iskä kehui sitä ja olen jo aiemmin lukenut yhden Remeksen kirjoista. Toivon että kirja olisi jännittävä tai edes jotenkin tunteita herättävä mutta en uskalla odottaa kirjalta mitään kun en ole vielä kertaakaan elämässäni omasta mielestäni tarpeeksi hyvään kirjaan törmännyt...

Moi taas kaikille! Nyt olen lukenut kirjastani 11 sivua. Mutta minulle on aina ollut vaikeinta kirjan lukemisen aloittaminen, ja lukemisen jatkaminen aloittamisen jälkeen, ja lukeminen ylipäätään joten 11 sivua on minulle kova suoritus tässä vaiheessa ja siksi pidän lukemaani määrää noin neljäsosana. Kirjan päähenkilöitä ovat selvästi Antti Korpi sekä mystinen Noora jonka sukunimeä ei harmittavasti ole vielä ilmoitettu yhdentoista sivun aikana. Kirja alkaa Italiasta laittomasta mielenosoituksesta Italian hallitusta vastaan jossa Noora on mukana ja homma karkaa mielenosoituksessa täysin käsistä. On Remeksen tapaista aloittaa räväkästi ja sekavasti ja selitellä tapahtumia kirjan etenemisen myötä. Lupaan teille tekstini lukijoille että etenemiseni lähtee räväkkään nousukiitoon kirjan lukemisen suhteen aivan näinä päivinä. Mukavia lukuhetkiä myös teille kaikille!




28.9.2014
Moi kaikki! Luin tänään 140 sivua kirjastani jotta pääsisin noin puoleen väliin kirjassani. Päähenkilöt ja heidän taustansa ovat jo selvinneet minulle ja tapahtumat muutenkin alkavat nitoutua yhteen vaikka edelleen kirja saattaa yhtäkkiä hyppiä täysin epäolennaisten ihmisten elämään ja epäolennaiseen aikaan ja paikkaan ilman syytä, mutta uskon että kaikella on tarkoituksensa. Pidän erityisesti päähenkilöstä, Antista joka on jöröllä luonteella, rajulla työllä, fiksulla pojalla, hyvällä ruokahalulla, orastavalla kaljamahalla, lempeydellä ja kauniilla vaimolla varustettu aito, suomalainen äijä, joka joutuu tiukkaan paikkaan korruptiota vastustavien ja  oikeutta ja valtaa omilla keinoillaan tavoittelevien terroristien kanssa. Paikoitellen oikean ja väärän raja on aika häilyväinen ja kirja kuvaa hyvin sekä "pahisten" että "hyvisten" ajatusmaailmaa. Terroristit tosin käyttävät kovia otteita, mutta muuten ainoa asia joka tekee heistä "pahiksia" on se, että laki ja oikeudenmukaisuus ovat kaksi eri asiaa. Kirjan tapahtumia on vaikea arvailla etukäteen ja sitäpaitsi jos alkaisin vielä arvailemaan kirjan tapahtumia etukäteen, viimeinenkin heiveröinen kiinnostuksen hippuni kirjan lukemista kohtaan saattaisi suhahtaa savuna ilmaan kuten Lassen kädestä lähtenyt koripallo suhahtaa korirenkaan sukasta sisään. Odotan innolla sitä päivää kun minulle tulee kiire lukea kirjani ajoissa loppuun ja pääsen jälleen pakon sanelemana uppoamaan Ilkka Remeksen, "jännityksen mestarin", taideteoksen pariin!
 




5.10.2014
Hyvää iltaa kaikille! Sain kirjan luettua tyylikkäästi ajoissa enkä usko että kukaan sitä epäilikään...             Kirja oli yllättävän siedettävää luettavaa ja se oli hyvin yleissivistävä. Kirjasta oppi monia kansainvälisiä järjestöjä ja niiden lyhennyksiä sekä tarkoituksia. Kirjan tapahtumat liittyivät vahvasti kahteen aktivistiin jotka halusivat kostaa maailmalle omaan elämäänsä liittyneitä vääryyksiä. Toinen heistä oli Ralf Denk joka aikoi varastettuaan Venäläisen ydinlatauksen, räjäyttää sen avulla hedelmättömyyttä aiheuttavan viruksen ilmakehään. Tämä johtaisi ihmisten rodun loppumiseen. Sitä ennen hän kuitenkin kosti oman lapsuutensa Paaville joka oli ollut hänen lapsuudessaan Kongossa piispana. Ralf myrkytti Paavin ja Paavi kuoli myrkkyyn lääkäreiden avustusyrityksistä huolimatta. Toinen aktivisti oli nimeltään Sakombi. Hän oli Ralfin salamyhkäinen rikostoveri joka halusi kostaa Kongon siirtomaa-aikoina tapahtuneet vääryydet maailmalle. Tai näin hän väitti, mutta todellisuudessa hän petti Ralfin ja varasti salaa ydinlatauksen ja aikoi räjäyttää sen Brysselissä, Belgian pääkaupungissa, joka oli Sakombin sanojen mukaan Kongolaisten verellä rakennettu kaupunki... Silvottujen käsien kaupunki jossa asui myös Sakombin isä joka oli ollut raaka käsien katkoja ja poikansa laiminlyöjä. Belgia oli todellisuudessakin sortanut Kongoa raa'asti siirtomaa-aikanaan ja kaikilta sadoiltatuhansilta Kongolaisilta oli tappamisen jälkeen katkaistu käsi, jotta pystyttiin laskemaan että aseiden panosten käytetty määrä ei ollut suurempi kuin kuolleiden Kongolaisten määrä. Voin tästä edespäin leijua sillä että tiedän Kongon historiaa enemmän kuin suurin osa ihmisistä. Ja jos olet rasisti niin lue tämä kirja! Jos olet herkkävatsainen, lue tämä kirja vessassa pöntön äärellä. Ilkka Remes ei ole pelkkä satuilija vaan hän kerää suunnattoman määrän oikeaa faktaa kirjoihinsa. Päähenkilö Antti Korpi hoisi hommat lopulta yllättävän auttajan avulla varsin tyylikkäästi. Suosittelen kirjaa niille joita kiinnostaa Afrikan historia ja niille jotka haluavat oppia asioita lukiessaan ja miettiä asioita lukiessaan. Eli toisin sanottuna niille joilla on enemmän aikaa kuin minulla. Kiitokset kaikille Blogini lukijoille!